Niinpä, mietin tuossa miten helppoa elämäni on,
TÖIHIN - NUKKUMAAN
TÖIHIN-NUKKUMAAN
TÖIHIN-NUKKUMAAN
TÖIHIN-NUKKUMAAN
TÖIHIN-VIINAA
NUKKUMAAN VIINAA
TÖIHIN-NUKKUMAAN
TÖIHIN-NUKKUMAAN
TÖIHIN-NUKKUMAAN
JNE.
...ja tajusin että olen siihen täysin tyytyväinen. En jaksa tehdä mitään koska minun ei tarvitse, pizzaa saa ovelle laskulla ja kämppä voi olla paskanen koska suurimman osan ajastastani vietän avaamatta ovea parhaille kavereille samalla tietämättömänä siitä missä puhelin on. Mutta kuitenkin loppuviikosta millään ei ole mitään väliä, koska, perjantai. Töistä kotiin neljältä, kuudelta ajan asunnossani 15 ihmisen keskellä kaverini siskon mopolla, puhun käsittämätöntä paskaa kaikille, lainaan rahaa jota en halua maksaa takaisin, juon järjettömästi vielä baarissa vaikka oksensin jo sinne lähtiessä, sisällä ollessani ja ulos tullessa, tämän jälkeen päätin vielä vaihtaa juomaa kotimatkalla 3 kaverin kanssa, 2h keskustelua mistä ei muista mitään -> Aamulla vitun paha olo, asunto haisee bensalta, pizzakuski vittuilee, skootteri parkissa keittiössä ja "ihan just töihin".
